Projektisuunnitelma

Projektin nimi: Insiders

Projektin kesto: 6 kuukautta (1.12.2011 - 31.5.2012)

Organisaatio:

Projektityöryhmä:
Hautamäki Jaana (jaana.hautamaki@omanetti.fi )
Myllyaho Pia (piamylly@mail.student.oulu.fi )
Määttä Elina (elina.maatta@oulu.fi)
Väisänen Veijo (veijo.vaisanen@oamk.fi )
 

Toimeksiantajan (Spring House Oy) yhteyshenkilöt:
Anne Ollikainen, vastuuopettaja Nivalan projekti (anne.ollikainen@springhouse.fi)
Jouni Lukkarinen, aluepäällikkö (jouni.lukkarinen@springhouse.fi)
 

Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian yksikkö:
Venla Vallivaara (venla.vallivaara@oulu.fi)
Niina Impiö (niina.impio@oulu.fi)
 

Tausta:

Spring House Oy on valmennusyritys, joka tuottaa koulutus- ja asiantuntijapalveluja. Valmennuksiin osallistuu vuosittain yli 10 000 henkilöä sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Valmennusohjelmat toteutetaan aina asiakaskohtaisesti huomioiden eri toimialojen vaatimukset ja liiketoimintaympäristöt.

Spring House Oy toteuttaa muun muassa nuorille suunnattuja ohjaavia koulutuksia, joiden tavoitteena on edistää nuorten koulutukseen ja työelämään sijoittumista. Näihin koulutuksiin liittyen, on noussut esille tarve miettiä uusia ratkaisuja sekä työharjoittelujaksojen seurantaan että opiskelijoiden ja ohjaajan väliseen kommunikointiin.

Nykyinen työharjoitteluiden seuranta on hoidettu pääosin puhelimitse siten, että ohjaaja on yhteydessä työharjoittelijoihin. Tavoitteena on tämän projektin puitteissa kehittää työharjoitteluiden seurantaa en­tistä monipuolisemmaksi ja sellaiseksi, että se motivoi työharjoittelussa mukana olevia opiskelijoita vapaaseen ja aktiiviseen yhteydenpitoon sekä ohjaajaan että toisten opiskelijoihin kanssa. Tällä opiskelijoiden aktivoinnilla pyritään vahvistamaan muun muassa nuorten oma-aloitteisuutta, itsetuntoa sekä muita elämänhallinnallisia taitoja toimeksiantajan tavoitteiden mukaisesti. 

Projektin teoreettinen viitekehys rakentuu kouluttajan ja harjoittelijan välisestä vuorovaikutuksesta, jossa korostuu toiminnan ohjauksellinen näkökulma. Toiminnan ohjauksella tarkoitetaan toiminnan tutkimista, arviointia ja kehittämistä sekä kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä, joka tapahtuu yhdessä vastuuopettajan kanssa. Kyseisessä projektissa keskeiseen asemaan nousee kokemuksien jakaminen niin harjoittelijan ja vastuuopettajan välillä kuin opiskelijaryhmänkin kesken, jolloin sekä tuetaan jokaisen toimijan omaa oppimista että parannetaan Spring House Oy:n ohjauksen toimintamallia. 

Tavoitteet:

Projektin päätavoitteena on suunnitella, toteuttaa ja pilotoida nuorten valmentavien koulutusten vastuuopettajia tukeva teknologinen toimintamalli, jolla parannetaan

a) työharjoittelujaksojen seurantaa ja
b) harjoittelijan ja vastuuopettajan sekä opiskelijaryhmän välistä kommunikaatiota.

Työharjoittelujaksojen seurantaan liittyviä toimenpiteitä ovat läsnäolojen seuranta sekä viikoittaisten työharjoitteluun liittyvien tehtävien jakaminen ja tarkistaminen. Edellisten lisäksi vastuuopettaja voi jakaa harjoittelijoille myös muuta materiaalia ja ohjeistusta. Työharjoitteluun liittyvät tehtävät voivat olla kaikille yhteisiä, mutta yhteisten tehtävien lisäksi vastuuopettaja voi myös jakaa henkilökohtaisia tehtäviä. Tehtävien palautus voi olla joko henkilökohtaisesti vastuuopettajalle palautettava tai koko ryhmälle näkyvä avoin palautus.

Kommunikointiin liittyvänä tavoitteena on, että valittava järjestelmä tukee 1) harjoittelijaa omien itsesäätelytaitojen tiedostamisessa ja niiden edelleenkehittämisessä 2) vastuuopettajan ja harjoittelijan keskinäistä kommunikointia ja 3) opintoryhmän vapaamuotoista yhteydenpitoa. Projektin osalta tavoitellaan myös harjoittelijoiden tuottaman sisällön, kuten videoiden ja kuvien jakamisen mahdolli­suutta. Järjestelmässä voi olla myös muita ominaisuuksia, jotka tukevat ja motivoivat nuoria työharjoit­telun aikana.

Kohderyhmä:

Tässä projektissa kohteena Spring House Oy:n Nivalassa toteuttama 'Innolla työelämään' nuorten ohjaavan valmennuksen vastuuopettaja ja työharjoittelussa olevat nuoret.

Teoreettinen viitekehys

Tämän projektin teoreettisen taustan määrittelyssä on otettu huomioon Spring House Oy:n Innolla työelämään valmennuksen opetussuunnitelman tavoitteet, joissa opiskelija pyritään varustamaan sellaisilla tiedoilla ja taidoilla, joiden avulla hän kykenee mm. asettamaan selkeitä tavoitteita ja päämääriä, ottamaan vastuun elämästään ja käsittelemään tunteitaan. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija oppii hallitsemaan ajankäyttöä ja oppii kuinka kohdataan vastustusta, mutta jaksetaan yrittää aina vain uudelleen. Valmennuksella tähdätään siihen, että opiskelija lopulta sijoittuisi työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen.

Näiden tavoitteiden pohjalta Insidersprojektin teoreettiseksi taustaksi on valittu itsesäätöinen oppiminen, jossa oman toiminnan ja oppimisen säätely nähdään erilaisista tekijöistä ja vaiheista koostuvana kokonaisvaltaisena ja mielekkäänä prosessina. Itsesäätöisen oppimisen avulla opiskelijoiden on mahdollista saavuttaa aikaisempia parempia suoriutumisen tasoja tehokkaita ja toimivia ajattelu- ja oppimisstrategioita hyödyntäen (Zimmerman, 2000). Itsesäätöinen oppiminen voidaankin siis nähdä mallina, jossa sekä opiskelijan itsensä sisäiset eli kognitiiviset tekijät kuten käsitys itsestä oppijana, oppimiseen liittyvät arvolataukset eli motivationaaliset tekijät että oppimistilanteeseen liittyvät ympäristötekijät kietoutuvat yhteen. (Boekaerts, Pintrich & Zeidner, 2000; Zimmerman, 2000; Pintrich & Schunk, 2002.) Itsesäätöisen oppimisen malli auttaa hahmottamaan onnistuneen toiminnan ja menestyksekkään oppimisen perusteita kuvaillen vaiheittain kaikkia niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat suoritukseen ja sen tasoon. Erityisesti mallissa korostetaan sitä, että opiskelija itse voi vaikuttaa omaan toimintaansa ja oppimiseensa esimerkiksi muokkaamalla oppimisympäristöään, käyttämällä tehokkaasti oppimisstrategioita ja suunnittelemalla tavoitteitaan ja ajankäyttöään (Zimmerman, 2000).

Kognitiivisesta näkökulmasta sitoutuminen itsesäätöiseen oppimiseen syntyy omasta mielenkiinnosta aiheeseen. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna, motivaatio toimia voidaan jakaa sekä sisäiseen että ulkoiseen motivaatioon. Opiskelija, joka opiskelee ainoastaan saadakseen palkinnon oppimisestaan (kuten arvosanan tai saavuttaakseen sosiaalista hyväksyntää) on ulkoisesti motivoitunut. Opiskelija, joka innostuu tehtävästä ilman ulkoisen palkkion tavoittelua, esimerkiksi oman mielenkiinnon ohjaamana, on sisäisesti motivoitunut. Yleensä sisäisesti motivoitunut opiskelija osaa säädellä oppimistaan ja on myös yleensä sekä pystyvämpi että sinnikkäämpi. (Pintrich & Schunk, 2002).  

Motivationaaliset tekijät tai tavoitteet, joita opiskelijat toiminnalleen asettavat, ennustavat merkittävällä tavalla sekä itsesäätöistä oppimista, oppimisprosessin luonnetta yleensä että lopputuloksia. Motivationaaliset tekijät voidaan jakaa oppimistavoitteisiin sekä suoritustavoitteisiin. Oppimistavoitteet viittaavat opiskelijan pyrkimyksiin lisätä kompetenssiaan oppimisen kautta ja ymmärtää opiskeltava asia. Suoritustavoitteet taas viittaavat opiskelijan pyrkimyksiin saada palkkio (esim. hyvä arvosana) oppimisen kautta tai osoittaa paremmuuttaan suhteessa toisiin opiskelijoihin. (Boekaerts, Pintrich & Zeidner, 2000; Zimmerman, 2000; Pintrich & Schunk, 2002; Zimmerman & Kintsantas, 2005.)

Ympäristötekijöillä tarkoitetaan usein sosiaalisia tekijöitä, sillä se miten opiskelija oppii ja motivoituu tehtävään riippuu suuresti siitä ympäristöstä missä toimitaan. Opiskelijoiden on helpompi motivoitua oppimisen kannalta hyvällä tavalla, mikäli heillä on mahdollisuus työskennellä itseään kiinnostavien ja riittävän haastavien tehtävien parissa. Myös arviointikäytännöillä on suuri merkitys, sillä oppilaita vertaileva ja suorittamista korostava arviointi edistää suoritustavoitteita ja pinnalliseen oppimiseen liittyvän ulkoisen motivaation syntyä. Sen sijaan arvioinnin olisi hyvä painottaa kompetenssin kehittymistä ja ymmärtävää oppimista. (Boekaerts, Pintrich & Zeidner, 2000; Zimmerman, 2000.)

Edellä on kuvattu itsesäätöiseen oppimiseen vaikuttavia tekijöitä, mutta tässä projektissa on hyvä muistaa, että Innolla työelämään valmennuksen keskeisenä päämääränä on nuorten sijoittuminen työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen. Tällöin olennaista on muuttaa opiskelija vanhoja toiminta- ja ajatusmalleja, jonka vuoksi tahdomme korostaa toiminnan ja oppimisen säätelyn prosessimaista luonnetta. Pelkkä päämäärätön ja itselle merkityksetön yrittäminen ja yhteen oppimis- tai toimintastrategiaan nojautuminen ei siis riitä saavuttamaan omia päämääriään. Tulevaisuuden ja kehityksen kannalta onkin siten tärkeää oppia tunnistamaan niitä tekijöitä ja vaiheita, joista oma toiminta ja suoritus muodostuvat. Tällöin on tärkeää, että opiskelijat tulisivat tietoiseksi omista oppimisen prosesseistaan ja niiden vaikutuksesta omaan toimintaan ja suoriutumiseen. Itsesäätöisen oppimisen prosessiin liittyy olennaisesti neljä komponenttia: tavoitteen asettaminen, oppimisstrategian valinta, sekä oman toiminnan tarkastelu ja arviointi. Tavoitteen asettaminen vaatii opiskelijalta tehtävän analysointia, oppimis- tai toiminnan tavoitteen asettamista ja oman toiminnan strategista suunnittelua. Suunnittelua auttaa hahmottamaan tavoitteiden mukaisia toimintastrategioita, joiden avulla opiskelija etenee. Erityisen tärkeää on, että opiskelija tarkkailee omaa työskentelyään suhteessa tavoitteeseen. Oman toiminnan tarkastelu ja arviointi tapahtuu, kun opiskelijat arvioivat omaa toimintaansa ja suoriutumistaan sekä suhteessa heidän aikaisempiin kokemuksiin ja suorituksiin että heidän havaintoihinsa omasta yrittämisestä. (Zimmerman, 2000).

Toteutus ja aikataulu:

Vaiheistus ja alustava aikataulutus:

• joulukuu 2011, ohjelmistoratkaisujen kartoitus
• joulukuu 2011 tammikuu 2012, kahden toimintaympäristön rakentaminen ja demonstrointi
• tammikuu - helmikuu 2012, pilotoitavan toimintaympäristön valinta ja modifiointi
• tammikuu - maaliskuu 2012, pilotointi ja seurantietojen keruu 2.vaiheessa
• huhtikuu - toukokuu 2012, tietojen analysointi ja johtopäätösten teko

LIITE1: Gantt kaavio
 

Projektin toteutus aloitetaan vaatimusmäärittelyn mukaiseen toimintamalliin soveltuvien ohjelmisto­ratkaisujen kartoituksella. Alkuvaiheessa esille nousseita vaihtoehtoja ovat Vyew, Moodle, Facebook, Purot Wiki (+ Windows, LiveMessenger ja kalenteri). Näiden osalta valitaan kaksi tai kolme ympäristöä, joihin kustomoidaan tilaajan määrittelemä opetussisältö ja keskustelukanava tilaajalle esiteltäväksi demoversioksi. Demonstraation tavoitteena on kuvata harjoittelujaksoon liittyvät tyypilliset toiminnot ja aktiviteetit. Näin voidaan kuvata, kuinka valittu ympäristö soveltuu erityyppisten asioiden, kuten yhteydenpito ja seuranta, hoitamiseen ja toteutuvatko kaikki järjestelmälle asetetut vaatimukset. Esityksen perusteella tilaaja tekee lopullisen ratkaisun mikä ympäristöistä valitaan pilottia varten.

Demonstroinnin jälkeen tilaajan valitsema toimintaympäristö muokataan lopulliseen muotoonsa ja en­nen pilotointivaihetta ympäristöön voidaan vielä lisätä ominaisuuksia, joiden oletetaan motivoivan ja edesauttavan nuorten yhteydenpitoa ja yhteisöllisyyttä teoreettisen viitekehyksen perusteella.

Toimintaympäristön rakentamisen lisäksi järjestelmän käyttöön laaditaan sekä ohjaajalle että opiske­lijalle suunnattu ohjeistus ja lyhyt koulutuspaketti.  

Pilotointi
Järjestelmän toimivuuden ja analysoinnin selvittämiseksi toteutetaan pilotointijakso, johon liittyen laa­ditaan sekä ohjaajille että opiskelijoille kohdennetut kyselyt.
Ensimmäinen työharjoitteluryhmä toteutetaan perinteisin menetelmin (puhelin, sähköposti jne.). Heti ensimmäisen jakson päättyessä toteutetaan kysely, jonka perusteella selvitetään nykyisen menetel­män toimivuus työharjoittelun seurannan ja kommunikoinnin välineenä sekä ohjaajien, että opiskelijoi­den näkökulmasta tarkasteltuna.
Tämän projektin aikana rakennettua uutta toimintaympäristöä pilotoidaan toisella harjoittelujaksolla, jonka alussa järjestetään ohjaajalle ja opiskelijoille suunnattu perehdytys järjestelmän hyödyntämi­seen. Pilotin aikana projektiryhmä tukee järjestelmän käyttöä. myös toisen harjoittelujakson päätyttyä toteutetaan kysely ja selvitetään uuden järjestelmän soveltuvuus ja toimivuus työharjoittelun seuran­nan ja kommunikoinnin välineenä sekä ohjaajien että opiskelijoiden näkökulmasta tarkasteltuna.

Analysointi
Kyselyistä saadut tiedot analysoidaan ja laaditaan vertailutiedot sekä yhteenvedot vanhan ja uuden järjestelmän toimivuudesta ja soveltuvuudesta työharjoittelujen seurantaa ja opintoryhmän kommuni­kointiin. Tarvittaessa pilotoituun toimintaympäristöön voidaan vielä analysoinnin jälkeen tehdä muu­toksia ennen järjestelmän laajempaa käyttöönottoa. Lopuksi laaditaan loppuraportti ja toteutetaan posteri osana KOPRO (Koulutusprojekti) opintojaksoa.

Riskit
Projektin riskeihin Insiders -tiimi varautuu muun muassa testaamalla pilotoitavia sovelluksia oman teknologiselta tietämykseltään ja muulta taustaltaan heterogeenisen tiimin kesken sekä hyödyntämällä tiimissä olevaa vahvaa projektiammattiosaamista. Projektin mahdollisia riskejä ovat muun muassa seuraavat:

• Projektin jäsenten sairastuminen
• Valittua sovellusta ei ehditä muokata sopivaksi ennen jakson alkua
• Valittu sovellus soveltuu huonosti tai ei ollenkaan tarkoitukseen
• Asiakkaan vaatimukset muuttuvat oleellisesti
• Riittävän ohjeistuksen tarjoaminen asiakkaalle sovellusten jatkokäyttöön koulutuksissa
• Teknologian toimiminen pilotoinnin ja koulutusten aikana
• Sopivan ja riittävän tarkan pedagogisen skripitin laatiminen
• Yksityisyyden suoja valitun sovelluksen käytössä
• Pilotoida sellainen sovellus, minkä käyttö on riittävän helppoa ja onnistuu lyhyellä perehdytyksellä 

Resurssit:

Henkilöresurssit
Projektin toteuttavan työryhmän koko on 4 henkilöä. Työryhmässä on vahvaa osaamista ja kokemusta muun muassa seuraavilta aloilta: opetus, kasvatus, tieteen tekeminen, tietotekniikka, koulutus sekä projektityö.

Tekniset ratkaisut ja ohjelmistot
Koulutusprojektin luonteen vuoksi projektissa hyödynnetään ilmaiseksi käytössä olevia oppimisympäristöjä/ohjelmistoratkaisuja.

Ajankäyttö
Projektityöryhmälle on varattu yhteisöllistä ja itsenäistä projektityöskentelyaikaa 120h/hlö, mikä tekee yhteensä 4x120h eli 480henkilötyötuntia. Tähän työaikaan tulee sisällyttää kaikki projektiin kuuluva työskentely kuten tiedonhankinta, kokoukset, kirjoitustyö jne.
 

Odotetut tulokset:

Projektin tavoiteasetannan mukaisella suunnittelulla, toteutuksella ja pilotoinnilla saadaan tuloksena valmentavien koulutusten opettajia tukeva teknologinen toimintamalli, mikä parantaa koulutuksiin kuuluvien työharjoittelujaksojen seurantaa edistämällä opettajan ja opiskelijan sekä opiskelijaryhmän välistä kommunikaatiota. Lisääntyvä kommunikaatio aktivoi opiskelijoita ja auttaa heitä hahmottamaan omia itsesäätelytaitojaan ja antaa heille työvälineitä kehittää niitä edelleen. 

Ohjauksellinen näkökulma kuvataan teoreettiseen viitekehykseen, joka toimii pohjana projektin toimenpiteiden suunnittelussa. Lisäksi teoreettista viitekehystä hyödynnetään taustatietona pilotoinnin aikana  opettajille ja opiskelijoille suunnatuille kyselyille ja niiden analysoinnille.

Tulosten ja analysointien pohjalta voidaan todentaa johtopäätös ja jatkotoimenpiteet pilotoidun mallin soveltuvuudesta vastaavantyyppisiin koulutuksiin ja niiden ohjaukseen.
 

Seuranta ja arviointi:

Toimintamallin pilotoinnin aikana kerätään koulutukseen osallistuvilta opettajilta ja opiskelijoilta kyselytietoa, jolla menetelmän soveltuvuus käytännön ohjaustyöhön voidaan todentaa. Samalla arvioidaan menetelmän toimivuutta opiskelijan itsesäätelytaitojen kehittämisessä sekä ryhmädynamiikan ja yhteisöllisyyden muodostumisen edistäjänä.

Hankkeen toimintaa, edistymistä ja tuloksia arvioidaan ohjausryhmän kokouksissa noin kerran kuukaudessa. Ohjausryhmä on kuvattu kokonaisuudessaan tämän projektisuunnitelman kohtaan Organisaatio.

Tiedotus ja tulosten levittäminen:

Projektin eri vaiheista tiedotetaan ohjausryhmää sekä Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian yksikön edustajia. Muu tiedottaminen sovitaan toimeksiantajan kanssa erikseen.

Projektin tuloksista työryhmä laatii loppuraportin ja posterin. Posteri esitellään Koulutusprojektit -oppijakson päätöstapaamisessa toukokuussa 2012 Oulun yliopistolla.  

Lähteet:

Boekaerts, M., Pintrich, P. R. & Zeidner, M. (Eds.). (2000). Handbook of self-regulation. San Diego: Academic Press.

Pintrich, P. R. & Schunk, D. H.  (2002). Motivation in education: Theory, research, and Applications. Columbus, OH: Merrill-Prentice Hall.

Zimmerman, B. J. & Kitsantas, A. (2005). The Hidden dimension of personal competence: Self-Regulated Learning and Practice. In A. J. Elliot and C. S. Dweck (Eds.), Handbook of Competence and Motivation (pp. 204-222). New York: Guilford Press.

Zimmerman, B. J. & Schunk, D. H. (Eds). (2011). Handbook of Self-Regulation of Learning and Performance. New Your: Routledge.

Zimmerman, B. J. (2000). Attaining self-regulation: A social cognitive perspective. In M. Boekaerts, P. Pintrich & M. Zeidner (Eds.), Handbook of self regulation. (pp. 13-39). New York: Academic Press.